Pikku bonesit ja seepran raitoja

Kaikki lähti viestistä, jossa pyydettiin pinkki-mustia, keskitasoisella(mittaisella) varrella olevia koon 34 sukkia. No kun noin nätisti yksi minulle rakkaimmista ihmisistä pyytää jotain niin se on aloitettava heti. Seepraraidat olivat heppatytölle varsin mieluisat ja se ihastus ja ilo jota sukat saajalleen tuottivat oli ihan paras palkkio tylsästä joustinneuleesta ja sileästäneuleesta! Toiset sukat oli tarkoitettu ihan mulle mut langan loppumisesta johtuen jäivät mulle liian pieniksi ja olivat juuri sopivat samaiselle heppatytölle, joka vasta tänä talvena tajusi vedettyään villasukat jalkaan, että ne on lämpimiä!

Ohje: Bones kirjasta Neulekirja
Lanka: Väinämoinen värissä vilja
Puikot: 2.5mm

Mulla on yhdet tällaiset väinämöisestä tehdyt omassa käytössä ja ne on niin hyvät, et päätin neuloo toiset kun paniikissa mietin et tarvin jotain neulottavaa autoon ja kouluun. No pistin Bonesit aamunhämärässä autossa puikoille ja samana iltana ensimmäinen valmistui. Lankaa oli vähänlaisesti noin puoli vyyhtiä jäljellä kirjoneulepolvisukkien jäljiltä. Sovitus osoitti, että nää on liian pienet mulle. No paikalla ollut heppatyttö sovitti sukkaa ja todettiin et on juuri sopivat hänelle, joten kiireen vilkkaa toinen puikolle ja seuraavana päivänä heppatyttö sai toisetkin sukat. Sillä keltainen sattuu olemaan yksi hänen lempiväreistään pinkin ja mustan sekä turkoosin lisäksi. 
 

Ohje: Perussukat koossa 34

Lanka: Regia zoofari

Puikot: 2mm

Nämä sukat heppatyttö tilasi jonkun aikaa sitten. Tämä lanka tuntui täyttävän vaatimukset ja ehdotus seepraraidoista sai hyväksynnän. Tylsät nää oli neuloo, mut kerros silloin tällöin ja valmista tuli. Ihastus, jota näiden saaja osoitti sai kaiken tuntumaan sen arvoiselta. Sukat on juuri sopivat ja saaja oli enemmän kuin tyytyväinen. 

Mulla on viime viikosta ollut tilanne et kesken ei oo kun kaksi työtä sukat ja nurmilintu. Hämmentävää ja ehkä vähän pelottavaakin. Kokonainen päivä meni, että mulla ei ollut mitään kesken ja sitä ei ole tainnut tapahtua ainakaan 10 vuoteen!!!

Pieniä projekteja

Toistamiseen lähestyin ompelukonetta. Ilman ongelmia en tälläkään kertaa selvinnyt ihan niin kuin mun ompelukoneella olis jotain vetoketjupaininjalkaa vastaan!? No siitä huolimatta oli pakko kokeilla olisko pienemmät tetrat kivoja. Varastosta löytyi kaksi sopivaa lyhyempää vetoketjua joten pitihän ne käyttää pois (mulla on kyllä kassilinen kierrätysvetoketjuja vielä).

Ohje: Tetra-pussi 

Kankaat: Turkoosi pallokangas ja musta tähtikangas Sinooperi, Lila ja valkopilkullinen Lidl

Ompelu kiukuttelevan ompelukoneen kanssa on hieman ärsyttävää, etenkin kun en keksi mikä mättää. Turkoosi pallokangas ja musta tähtikangas olivat aika hirveitä. Venyviä ja vanuvia harvoja puuvillakankaita. Kangas oli niin harvaa ja ohutta et siitä näkyi läpi. Turkoosi oli mustaa parempi, mut ei sekään mikään huippu. Lidl:stä ostetut kankaat olivat sen sijaan oikein kivan tuntuista puuvillaa. Ompelu sujuu jo ilman ohjetta niin helppoja nää on tehdä ja yläkulmistakin tuli oikein siistit. Lilan pussin vetoketjun tikkaukset ei oikein kestä lähempää tarkastelua, mut muuten oikein kivoja tuli. Ehdottomasti 20cm vetoketjulla olevat tetrat toimii! Näihin menee sukkaprojekti kivasti! Nää kankaat on sellaisia valmiiksi pakattuja pikkupaloja joita hankin vartavsten projektipusseihin. Turkoosi pussi sai jo uuden kodin ystävän luona toisen pidän itse kun tikkaukset on niin hirveet!

Keskeneräiset työt on huolestuttavan vähissä, mulla on kesken enää yksi sukkapari ja siitäkin on toinen sukka jo valmiina ja toinen melkein valmiina. Mun pitäisi pikaiseen keksiä jotain neulottavaa jos meinaan neuloa autossa ja luennolla jotain tällä viikolla! Tää on hämmentävä tilanne en oo vuosiin ollut tilanteessa jossa olis alle kolme keskeneräistä neuletta. No lähdempä neulomaan sen viimeisen sukan varren ja miettimään mitä neuloisin seuraavaksi.

Kun taskut on liian alhaalla

Noin kuusi vuotta sitten moni neuloi itselleen Still light tunikan. Minäkin hankin ohjeen ja suunnittelin kyseisen mallin neulomista milloin mistäkin langasta. Ikinä ei tunika eksynyt puikoille asti. Kunnes viime marraskuussa. Ostin edullisesti neljä vyyhtiä Wollmeise twiniä kaverilta. Lanka oli osittain purkulankaa. Purkulangat vyyhditin ja kastelin ja kuivatin tasona, koska lanka oli varsin kiharaista. Sitten vaan neulomaan.  Meni marraskuu ja neule tuntui jumiutuvan ihan alkutekijöihinsä, meni joulukuu ja juuri mitään ei tapahtunut. Tammikuu ja sen aloituksettomuus sai projektin etenemään. Keskeneräisistä tämä oli ainoa helppo luentoneuleeksi soveltuva ja luentoneuleeksi se pääsikin.

Viime viikolla Naiman valmistuttua päätin neulaista tämänkin loppuun jäljellä oli pikkupätkä helmaa ja taskut sekä hihat. Nopeastihan se sitten valmistui ja ei se sitten ollutkaan hyvä. Peilailun ja neulovien kavereiden ja valokuvaaja mieheni konsultoinnin jälkeen lopputulos oli että se on liian pitkä ja taskut on ihan väärässä kohti. Taskut oli niin alhaalla ettei mun kädet edes yltänyt niihin kunnolla. No mitäpäs sitten tekisin. Purkaako työ kainaloihin asti vai mitä? No yhden illan pähkäilyn jälkeen päädyin siihen et välistä pitää purkaa osa ja sitten silmukoida kappaleet yhteen. Mä en ole koskaan ollut erityisen hyvä silmukoimaan mut ei auttanut kuin yrittää.

Tästä siis aloitin. Liian pitkä, taskut ihan liian alhaalla ja helma näyttää varsin leveältä, koska loppuu polvien kohdalle.

 Kauhun sekaisin tuntein poimin silmukat taskulisäysten yläpuolelta ja kainalosta. Jotta saisin työstä mahdollisimman monta senttiä pois. Noin 5cm purin välistä pois. Tässä kuva siitä kun on purettu ja yläosa ja helma on irti toisistaan.

Aloitin silmukoinnin neulomalla ei toiminut. Ei muuta kun tutoriaalia etsimään ja löysin kuin löysinkin tutoriaalin joka sai minut tajuamaan miten silmukointi tapahtuu. Kuvassa ensimmäinen pätkä tehtynä. (kuvassa kappaleen eri päin kun silloin kun silmukoin) Alussa tuntui kyllä hieman epätoivoiselta ja mietinkin jo että kenelle vien tämän silmukoitavaksi, jos en itse onnistu.

Ohje: Still light (Rav)

Lanka: WM Twin, värissä Moses

Puikot: 3mm

Tässä alimmissa kuvissa lyhennyksen jälkeinen tulos. Näyttää paremmalta kuin lähtötilanne vai mitä? Neulomiskokemus oli varsin mielyttävä ja lopulta kun aloin tätä neuloa tuli valmista nopeasti. Jos jotain tekisin toisin niin neuloisin ehkäpä 2.5mm puikoilla ja jättäisin suosiosta kainalon alta pois useamman sentin ja aloittaisin lisäykset aikaisemmin tai sit tekisin taskulisäyksiä hieman vähemmän. Selvää on että lyhyellä selällä ja jaloilla varustetulle pitää hieman tehdä muokkailuja. Tiheys ei ole tienkään ohjeen mukainen tällä puikko ja lanka yhdistelmällä, joten päädyin pienten laskelmien jälkeen neulomaan koon S ja pituutta lukuunottamatta mekko istuukin oikein hyvin ja laskelmat pitivät siis paikkansa! Lopputulos on kiva ja varmasti tulee paljon käyttettyä tätä. Tää on sellainen mukavuusvaate. 

No tulipa pitkä sepustus, mut nyt osaan silmukoida ja mekko on paljon parempi kuin lähtötilanteessa.

Tetroja

Silloin kun olin pieni oli pillimehuja pakattuna kolmion mallisiin tetra-pakkauksiin. Mä oon jotenkin aina pitänyt siitä muodosta ja nämä nykyaikaiset tuntuu hieman tylsiltä, joten pitihän elämään saada tetroja. Ei mehutetroja ja ei niitä kaloja vaan tetra-projektipusseja.

Kaverilla on tällaisia, jotka oli saanut toiselta kaverilta (selkeetä vai mitä). No mä sain sitä kautta tiedon hyvästä suomenkielisestä tutoriaalista ja siis opinnäytetyön kirjoittamisen sijasta ompelin pari tetraa.

Ohje: Kolmiopussukka, Tiinun käsin -blogi

Kankaat: Tilkkutyö puuvillakankaita

Vetoketjut: Turkoosissa 30cm ja kukikkaassa 35cm

Vetokejun pituus määrittelee pussin koon. Mä sain vinkkiä et 25cm vetoketjullinen on ollut mun kaverin suosikki koko, joten teinpä sit 30cm ja 35cm vetoketjuilla olevat pussukat ja onhan nuo melko isoja pienempään mahtui helposti melkein valmis still light ja lankakerä, joten siitä voi jotain päätellä. Nää oli kamalan helppoja tehdä ja hirveen somia valmiina. Pienemmän pussin ylänurkka ei ole ihan täydellinen, mutta oikein toimiva. Kuten jo mainitsin nämä oli helppo ommella kuvitetun ohjeen perusteella toisena ommellun kohdalla ei oikeestaan enää ohjetta tarvinut. Mulla tuli kyllä ompelukoneen kanssa ongelmia, mutta sain siihen etäohjausta ja kone alkoi taas toimia (huh). Tykkään enemmän tuosta turkoosista ja harkitsenkin et jos tuon kukikkaan antaisin eteenpäin. Nää tuskin jää ainoiksi kahdeksi kappaleeksi. Turkoosiin tein myös pienemmän lenkin kun kukikkaaseen. 

Täällä olis valmiina myös Naima ja Still light joka on helmasta ehkä hieman iso katsotaan tarviiko sitä vielä muokata jotenkin. Kuvat siis vaan puuttuu Naimasta sitten voisi sen täällä esitellä. Neuleiden täyteistä viikkoa kaikille ja hyvää hiihtolomaa sitä viettäville.

Kultaisia muistoja

Ostin tammikuun Titityyn popup -kaupasta heräteostoksena kauniin keltaisen toshin twist light -langan. Ajatuksena oli tehdä langasta pipo kevättalveksi ja sellainen siitä lopulta tuli vaikka malli vaihtuikin. Tämä lanka on poltelut lankakorissa ostamisestaan asti. Lopulta päädyin vanhaan tuttuun ja rakkaaseen malliin. Mallista tulee mieleen rakas ystäväni sillä ensimmäisen version tästä piposta neuloin päivän jolloin hän kuoli. Siihen versioon on neulottu kaikki se suru ja murhe ja tähän versioon iloiset muistot ja suru, joka on jo niin toisenlaista kuin silloin ensimmäistä versioita neuloessa.

Et ole ikiunessa, et ole poissa,

olet tuhat tuulta puistikoissa,

olet valon välke aallokossa, 

olet timantti hankien loistossa. 

Et jättänyt meitä, et ole vaiti, 

olet lintujen laulu taivaalla, 

olet kuiskaus viljapellolla, 

olet henkäys rakkaasi poskella.

Ohje: Norie (rav)

Lanka: Madelinetosh Twist light värissä Daffodil

Puikot: 3.5mm

Ohje on hyvä ja lopputulokseen olen todella tyytyväinen. Edellinen versiokin on ollut ahkerassa käytössä.  Malli istuu jotenkin erityisen hyvin minun päähäni. Langan väristä tulee mieleen auringon lämpöiset säteet kesällä. Mieluisimpiin muistoihin rakkaasta ystävästäni kuuluu helteiset päivät, jotka vietettiin puutarhakeinussa istuen ja maailmaa parantaen. Lanka on kaikinpuolin ihanaa. Puolet sitä vielä jäi mihinkähän sen käyttäisi. Tästä piposta tulee juuri sopiva minulle fingering langasta, ohjeen mukainen lanka olisi DK:ta siitä taitaisi tulla mun pieneen päähän turhan iso.

 Tässä kuussa vietetään taas aloituksetonta kuukautta ja onhan noita keskeneräisiä taas kertynyt. Melkein valmiina on Naima ja Still light. Niiden lisäksi isommista töistä on kesken Serenity ja sitten pienempiä töitä. Toivottavasti aurinkoiset päivät jatkuvat ja saadaan nauttia aurinkoisista päivistä.