sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Ruusuja ruusulle!

En ole ollut tämän hetkisessä työpaikassani edes viittä vuotta, mutta silti perjantaina juhlimme kyynelsilmin ihanan kollegan eläkkeelle jäämistä. Monta kertaa päivän juhlallisuuksien aikana oli kyyneleet silmissä ja haikean surullinen mieli. Eläkkeelle jäänyt työkaveri oli sieltä parhaasta päästä, sydämmellinen, ystävällinen, ihana, erittäin ammattitaitoinen, aina iloinen, helposti lähestyttävä ja avulias. Jos joskus pystyisin olemaan edes vähän hänen kaltaisensa olisin onnellinen. Iloon sisältyi siis surua ja luopumisen haikeutta tämän ihanan työkaverin siirtyessä eläkepäivien viettoon.

Hänelle ominaista oli tuoda töihin aina kesäisin kaunis kukkakimppu puutarhastaan ja näin ollen keskiviikkona keksimme että hänelle pitää virkata ruusukaulakoru ja tietysti hänen pitämässään vaalenapunaisessa värissä =) Niinpä torstaina jolloin minulla oli päivystyksen jälkein nukkumapäivä silmät ristissä kiinni lupsahdellen tartuin virkkauskoukkuun ja vaaleanpunaisiin jämälankoihin. Hyviä ideoita ei suinkaan kannata jättää viimetippaan...



Ohje: Virkatut ruusut (ohjeita löytyy useita netistä, minä tein hieman oman sovelluksen) 
Lanka: Vaaleanpunaisia, pinkkejä ja vihreitä jämäpuuvilla lankoja
Koukku: 3mm

Kaulakoru/seppeleestä tuli mielestäni onnistunut ja työkaveritkin tykkäsivät...se täydensi asun hienosti. Olen siihen tyytyväinen, siitä tuli kaunis ja se sopi erinomaisesti saajalleen =) Jäipä minustakin kaunis muisto hänelle. 

Työpaikassani ihanaa on se ettei tällaista hienoa päivää ohiteta virallisilla tylsillä juhlalisuuksilla vaan juhlallisuudet ja huolella valmistellut yllätykset muodostavat eläkkeelle lähtijän päivän ja häntä varten on suunniteltu ohjelma ja yllätykset juuri sen perusteella millainen hän on.

Mä olen ahkerasti neulonut sen edellisen postauksen jälkeen, mutta vieläkään ei ole muuta valmista!


6 kommenttia:

  1. Oi! Kauniita ruusuja ja kovin kaunis ajatus eläkkeelle jäävälle. :)

    VastaaPoista
  2. Oooi kun kaunis, ihan täydellinen suorastaan <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Saaja piti siitä kovasti. Ja varmasti kaikkein eniten lämmitti ajatus siitä että se oli tehty hänen persoonaansa sopivaksi ja rakkaudella.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista